I
Landet med tusende öar och skär,
danat ur havsvågors sköte.
Åland, vårt Åland, vår hembygd det är.
Dig går vår längtan till möte!

Forngravars kummel i hängbjörkars skygd
tälja din tusenårs saga.
Aldrig förgäta vi fädernas bygd,
vart vi i fjärrled än draga
vart vi i fjärrled än draga

II
Skönt är vårt Åland när fjärdar och sund
blåna i vårljusa dagar,
ljuvt är att vandra i skog och i lund,
i strändernas blommande hagar.

Midsommarstången mot aftonröd sky
reses av villiga händer,
ytterst i utskärens fiskareby
ungdomen vårdkasar tänder
ungdomen vårdkasar tänder

III
Skönt är vårt Åland när vågsvallet yr
högt mot de mäktiga stupen
när under stjärnhimlen kyrkfolket styr
över de islagda djupen.

Ryter än stormen, i stugornas ro
spinnrocken sjunger sin visa
minnet av barndomens hägnande bo
sönerna lyckligast prisa
sönerna lyckligast prisa.

IV
Aldrig har åländska kvinnor och män
svikit sin stam och dess ära;
ofärd oss hotat, men segervisst än
frihetens arvsrätt vi bära.

Högt skall det klinga, vårt svenska språk,
tala med manande stämma,
lysa vår väg som en flammande båk,
visa var vi äro hemma
visa var vi äro hemma

1
[ˈlanː.dɛt meː(d) ˈtʉː.sɛn.dɛ ˈøː.ar ɔ(kː) ɧæːr]
[ˈdɑː.nat ʉːr ˈhɑːvs.voː.ɡɔʂː ˈɧøː.tɛ]
[ˈoː.lɑnd voːrt ˈoː.lɑnd voːr ˈhɛm.bʏɡːd deː(t) æːr]
[d(ɛ)i ɡoːr voːr ˈlɛŋ.tan tɪl ˈmøː.tɛ]

[ˈfuːɳ.ɡrɑː.vaʂː ˈkʉm.mɛl iː ˈhɛŋː.bjœːrː.kaʂː ɧʏɡːd]
[ˈtɛlː.ja dɪn ˈtʉː.sɛ.nɔʂː ˈsɑː.ga]
[ˈal.dri fœr.ˈjɛː.ta viː ˈfɛː.dər.nas bʏɡːd]
[ˈvart viː iː ˈfjæːr.leːd ɛnː ˈdrɑː.ga]
[ˈvart viː iː ˈfjæːr.leːd ɛnː ˈdrɑː.ga]

2
[ɧœnt æːr voːrt ˈoː.lɑnd næːr ˈfjæːr.dar ɔ(kː) sɵnd]
[ˈbloː.na iː ˈvoːrl.jʉː.sa ˈdɑː.gar]
[jʉvt æːr atː ˈvan.dra iː skuːɡ ɔ(kː) iː lɵnd]
[iː ˈstrɛn.dər.nas ˈblʊm.man.dɛ ˈhɑː.gar]

[ˈmiːd.sɔm.mar.ˌstɔŋ.ɛn muːt ˈaf.ton.røːd ɧyː]
[ˈreː.sɛs ɑːv ˈvil.li.ga ˈhɛn.dər]
[ˈʏt.tɛʂːt iː ˈʉːt.ɧæː.rɛns ˈfis.ka.rɛ.ˌbʏ]
[ˈʉŋ.doː.mɛn ˈvoːrd.kɑː.sar ˈtɛn.dər]
[ˈʉŋ.doː.mɛn ˈvoːrd.kɑː.sar ˈtɛn.dər]

3
[ɧœnt æːr voːrt ˈoː.lɑnd næːr ˈvoːɡs.val.lɛt yːr]
[hœgt muːt diː ˈmɛk.ti.ga ˈstʉː.pən]
[næːr ˈɵn.dɛr ˈɧæːɳ.him.lɛn ˈkʏrk.fɔl.kɛt styːr]
[ˈøː.vær diː ˈis.lɑːɡ.da ˈjʉː.pən]

[ˈrʏː.tər ɛnː ˈstɔr.mən iː ˈstʉː.goː.ɳas roː]
[ˈspɪnː.rɔk.kɛn ˈɧɵŋː.ɛr sɪn ˈviː.sa]
[ˈmin.nɛt ɑːv ˈbɑːɳ.doː.məns ˈhɛŋ.nan.dɛ buː]
[ˈsøː.nɛr.na ˈlʏkː.li.ɡast ˈpriː.sa]
[ˈsøː.nɛr.na ˈlʏkː.li.ɡast ˈpriː.sa]

4
[ˈal.dri(g) hɑːr ˈoː.lɛnd.ska ˈkvin.nʊr ɔ(kː) mɛn]
[ˈsviː.kɪt sɪn stam ɔ(kː) dɛs ˈæː.ra]
[ˈoː.fɛːrd ɔs ˈhoː.tat mɛn ˈseːɡɛr.vɪst ɛnː]
[ˈfriː.heː.tɛns ˈarvs.rɛtː viː ˈbæː.ra]

[hœgt skal deː(t) ˈkliŋː.a voːrt ˈsvɛn.ska sproːk]
[ˈtɑː.la meː(d) ˈmɑː.nan.dɛ ˈstɛm.ma]
[ˈlʏː.sa voːr vɛːɡ sɔm ɛnː ˈflam.man.dɛ boːk]
[ˈviː.sa vɑːr viː ˈæː.roː ˈhɛm.ma]
[ˈviː.sa vɑːr viː ˈæː.roː ˈhɛm.ma]

I
Tuhannen saaren ja skerryn maa,
Syntynyt syvältä aaltojen alta
Ahvenanmaa, meidän Ahvenanmaa, kotimme se on
Me kaipaamme tavata

Muinaisia hautoja koivujen alla
Kertoo tuhannen vuoden historiastamme
Emme koskaan unohda isiemme maata
Ei ole väliä minne menemme
Ei ole väliä minne menemme

II
Ihana on Ahvenanmaamme lahdilla ja salmilla
Tule siniseksi kevään kirkkaina päivinä
On ihana vaeltaa metsässä ja lehdessä
Ranniememme kukkaisilla pelloilla.

Juhannusauvasta illan punaiselle taivaalle
Nostetaan halukkailla käsillä
Kauimpana kalastajakylässä
Nuoret sytyttävät majakat
Nuoret sytyttävät majakat

III
Ihana on Ahvenanmaamme, kun aaltojen vaahto
pyörii mahtavaa jyrää vasten
Kun kirkon ihmiset ohjaavat tähtien alle
Meren jäisten syvyyksien yli

Jopa myrskyn pauhuessa mökkien rauhassa
Pyörivän pyörän laulu lauletaan
Muisto rakastavasta lapsuudesta on
Pojat ylistivät onnellisesti
Pojat ylistivät onnellisesti

IV
Älä koskaan ole Ahvenanmaan naisia ja miehiä
Heittäkää heimonsa kunnia alas
Sodankäynti uhkasi meitä, mutta voitollisesti
Meillä on vapauden perintö

Äänekkäästi se kuulostaa, ruotsin kielemme
Kutsuvalla äänellä puhuttu
Valaise polkumme kuin liekkien merkintä
Näytä meille, mihin kuulumme
Näytä meille, mihin kuulumme

I
The land of thousand islands and skerries,
Born from deep beneath the waves
Åland, our Åland, our home it is
Thee we long to meet

Ancient graves beneath the birches
Tells of our thousand year history
We will never forget the land of our Fathers
No matter where we will go
No matter where we will go

II
Lovely is our Åland when bays and straits
Become blue in the bright days of spring
It's delightful to wander in forest and grove
In the flowered fields of our shores.

Midsummer pole to evening red sky
Is raised by willing hands
Farthest out in the skerry fisher village
Beacons are lit by the young
Beacons are lit by the young

III
Lovely is our Åland when the froth of waves
is whirling against the mighty precipice
When the church folks steer beneath the stars
Over the icy depths of the sea

Even when storm roars, in the cottages' peace
The song of the spinning wheel is sung
The memory of loving childhood is
Happily praised by the sons
Happily praised by the sons

IV
Never have Ålandic women and men
Let the honour of their tribe down
Warfare threatened us, but victoriously yet
We carry the heritage of freedom

Loudly shall it sound, our Swedish language
Spoken with an urging voice
Enlighten our path like a sea mark of flames
Show us where we belong
Show us where we belong